Kennel Black Bonzo ISDS line Bordercollies.
Olen Tuija Kuparinen, Rantasalmelta Kasvatamme paimenlinjaisia bordercollieita. Ensimmäinen bordercollie pentue syntyi heinäkuussa v. 1995. Tällähetkellä meillä on lampaita koirien koulutusta varten, ja tietysti hevonen. Harraste ratsu, joka on ollut joutavana suurimman osan ajastaan.
Olen omistanut vuodesta 1988 lähtien paimenlinjaisia bordercollieita, kiinnostus rotuun tuli jo nuorena. Olin lukenut bordercolliesta kirjoista, ihastuin koiraan joka kulkee nummilla tuoden eläimet omistajalleen. Koiran ja ohjaajan saumaton yhteistyö jäi mieleen. Olihan tuolloin meillä kotitilalla lampaita ja niitä kun sai etsiä milloin mistäkin. Kotonamme on ollut aina koiria. Ensimmäinen sekarotuinen koira, Musti hoiteli paimennushommia mallikkaasti, oli apuna hakemassa syksyisin lampaita metsästä kerintää varten. Silloin kerittiin lampaat ulkona vanhoilla keritsin saksilla, oli kait vuosi 1969 tai /70 tai jo aikaisemminkin. Vuonna 1974 tuli saksanpaimenkoira, siitä tuli oiva apulainen kun piti saada lehmät lypsylle, pian se oppi hakemaan lehmät laitumelta. Paimennus tyyli oli välillä aika rajua mutta koira pysyi hanskassa. Kun oli nähnyt Englantilaisia ohjelmia ja elokuvia joissa koirat paimensivat pillin vihellyksellä kaukana ohjaajasta, silloin tuli kipinä jos joskus tuollaisen saisi.
Kasvatustyössäni pyrin käyttämään jalostuksessa yksilöitä, jotka polveutuvat vahvasti paimennus vietin omaavaksi. Tutkitutan jokaisen koirani silmät, lonkat ja kyynärnivelet. Jalostuksessa käytän terveistä vanhemmista olevia koiria. Koirien luonne on myös hyvin tärkeä asia kun jalostamme paimenkoiria työkäyttöön maatiloille. Kaikki virheet, agressiivisuus ihmisiä, tai toisia koiria kohtaan ovat asioita joita pidän paimenkoirassa pahana virheenä. Tällaisia yksilöitä en käytä jalostuksessa vaikka koira olisi muuten hyvä työkäytössä ja kilpakoiranakin.
Etsiessäni koiraa ulkomailta, etusijalla on terveys ja hyvä sukupuu. Koira joka polveutuu jälkeläisnäytön perusteella hyväksi työkoiraksi, olen tuottanut tälläisiä yksilöitä kenneliini. Pelkkä vanhempien kisanäyttö ei minulle riitä, hyvä sukupuu antaa osviittaa siitä että koirassa on ainesta ja näinollen on jalostuskelpoinen yksilö. Aina kun tarvitsen uutta koiraa, pentua tai aikuista, suuntaan ostoreissuni Britteinsaarille tai muualle maailmalle saadakseni haluamaani sukua. Ja näissä olen onnistunut mielestäni hyvin, pitkältä ajalta sukututkimukset ja kyselyt eri kasvattajilta saamiini kertomuksiin koirista, jotka polveutuvat hyvistä periyttäjistä. Kun koiraa etsiskelen voi mennä jopa pari vuotta ennenkuin saan haluamani sukuisen koiran, joka on myös tutkittu terveeksi.
Olen tuottanut koiria Ruotsista, Skotlannista, Walesista, Englannista ja Hollannista. Tuonti koirista osa on jäänyt meille ja joitakin olen myynyt tiloille työkoiriksi.
Kaksi hyvää valitsemaani koiraa meni Kuhmoon Mona Komulaiselle, Asch joka kuoli tapaturmaisest ja Sandy joka tuli Erik Holmgaardilta. Asch:n pentu Roy tuli myöskin samaan aikaan Suomeen ja jäi minulle. Möin myöhemmin Roy:n “vahingossa” kun tultiin pentuja katsomaan niin Roy hurmasi olemuksellaan ja osaamisellaan. Roy on nykyään Labbyyn kartanossa työkoirana ja on pidetty. Kun Mona kysyi urosta Sandylle ehdotin omaa Bob:ia sillä molempien takaa tulee hyviä työ/kisa koiria mm, Maailman mestari Bob om, Aled Owen. Pentueesta tuli voimakkaita paimentajia ikävä kyllä osa meni aloittelijoille jotka eivä osanneet kouluttaa väkivahvaa pentua. Itselleni tuli Lyn joka oli haastava kouluttaa, mutta oppi yllättävän nopeasti. Möin Lynin alle vuoden ikäisenä nautatilalle työkoiraksi, sillä heidän koiransa kuoli yllättäen ja he halusivat vanhemman koiran.
Harrastan koirillani paimennusta, aina kun siihen on tilaisuus. Kiireisenä minut pitää muutkin harrastukset, metsästys ja haulikkoammunta. Fasaanin kasvatusta olen harrastanut kolme vuotta ja se pitää kiireisenä kesäkuusta elokuuhun, yölläkin on vähintään kaksi kertaa käytävä katsomassa hautomakonetta, että kaikki on hyvin. Järjestämme maillamme fasaanin ja sorsan metsästystä syksyisin, maillemme tulee noin 3 hehtaarin kosteikko alustavasti ja myöhemmin teemme lisää kosteikkoja. Kosteikolla pyrimme vähentämään vesistöjen kuormitusta, samalla kun tarjoamme vesilinnuille oivan ruoka ja pesimä paikan. Olemme mukana EU:n Bird Life hankkeessa. Sieltä tuli innostus kosteikko rakentamiseen, hanke on vireillä ja pääsemme aloittamaan kosteikon rakentamisen ensi vuonna 2010.
Tällähetkellä meillä on 30 uuhta ja erilainen määrä karitsoita, tarkoitus olisi lisätä uuhi määrää noin 40. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, toivotaan että lammastalous olisi Suomessakin kannattavaa. Meneehän tämä harrastuksenakin, mutta katrasta ei ole silloin järkevää lisätä.
http://www.daous.com/cgi-bin/Count.cgi?dd=B&df=black.bonzo@hotmail.com
BB Star